[Зохиомж] Хайрын эрэлд 2-р хэсэг

18 Sep


-‘Aaviin chini nariin bichegiin darga hvvhen bdiishdee. Ter uchugdur nadruu zalgaj jaal yum yarisiin. Tehdee l tegej helsen’ gev. Oksana giin aav n ternii eejees salsanaas hoish zaluu hvvhenvvdiig oims shig l solidog bolson bna. Yavdag hvvhenvvd dotop n Oksanagiin vein ohid ch bdag bolohoop terend aaviih n ene zah zambaraagvi yavdal ogthonch taalagdadgvigeer barahgvi aaviigaaa bvr vzen yadadag  bna. Ted hoolloj duuschaad opondoo optsgoov.

2-р хэсэг

Margaash ugluu eej ohin 2 ert bosch tus tusiinhaa surguuli ajilruu gaa yavtsagaav. Oksana giin setgel urdiniihaa bodvol deerdsen ch ter Yuchuni tuhai bodson xeveerei l bailaa. Xaa xol baigaa od zaluud sain bolno gedeg galzuu teneg yum shig zuil bolov ch ohinii huvdi ene bol jinhen xairiin soliopol baiv. Ter surguuli deerei naiz masha gaa hain odoo ch ter aimaar uurtai bga bhda gej bodongoo terend uuh yum avch angiruugaa oploo. Angi ruugaa opohod Masha shireen deerei garaa derlen suuna. Oksana ternii derged suuj

-‘Naiziigaa uuchlairai bi soloipson gedgee medej bgaa teglee geed chamaig gomdooh hereggvi l bsiin. Bi buruutai.’ Masha terniig sonsoogvi yum shig uragshaa gulupch suuna. Oksana Mashag nudarch

-‘Zaa uuchlaaraldaa tehv. Bi chamd goy amttai undaa avsan.’ gej uchirlav. Masha:

- ‘Chamaas bolj saihan zaluustai bolzoh zavshaanaasaa hotsorsonch urshuumuurgvi l bna.’ geed ineev. Naizuud evlerch ineelden urdiin baidaldaa opov.Ted hicheeliin daraa café d jaal yariltsaj suungaa eldeviig yariltsana. Masha:

- ‘Eej chini chamd tohioldson zuiliin tuhai nadad xelsen.’ Oksana dooshoo xarj namuuhnaar

-‘Chi medciin bizdee.’

- ‘Burhan mini. Chi yaj amai hoplii gej sanvaa!’

-‘Bi terend xairtai!’  Mashagiin tsarai urchiij

-‘Yuun xair vee! Ter chin ih hol baigaa deerees n od. Ene bvtehgvi gedgiig medej bgaa shdee.’

-‘Bi bvteeh bolnoo’

-‘Chi yaj bvteene gej?’

-‘Yuunii turuund solongos ruu yavah heregtei’

-‘Chi lav garzuursan bhaa solongos d ochood yaj olj uulzahiin? Tegeed ch ter jiriin zaluu bish od. Olj uulzalaa ch gesen chamaig toohgvi shdee.’ geed Oksana giin nvdrvv harsanaa urgeljluulen

-‘Medeej chi ih tsarailaga l daa. Gehdee l ene soliopol. Erthen deer terniig mart. Ter chamd l heregtei 1 od zaluugaas bolj chi amidralaa ureh hereggvi.’

-‘ Masha chi yagaad namaig oilgohgvi bgaan be? Bi terend mash, bvr mash ih hairtai. Ene soloipol ch baisan xamaagvi ee.’ geed arag yadsan tsarai gargav.

-‘ Zaa tegvel chamd yamar tulvulguu bgaan bee?’

- ‘Medkvv ee.’ Ted iinhvv barag 2 tsag margaldaj suulaa. Ted pub-s garch tus tusiinhaa gerlvv yavj odloo. Oksana zam daguu karmandaa garaa hiij dooshoo harj bodlogshrongui alhana. Ter udalgvi tamhilhaar oipoltsooh sandal deer irj suugaad tamhilav. Ternii iin suuh zuur ternii hajuud 1 tsigaan emegtei irj suuv. Oksana haa saigvi taaraldah edgeer tsigaanuudaas zalhsan bolhoop nvvree buruulj suulaa. Tsigaan emegtei genet

-‘ Ohin mini chi duralchihsan yumuu?’

-‘ Yuun?’  geed ogtsom xarsanaa

-“Bi tand uguh mungu alaga yavj vz egch mini.’ Tsigaan:

- ‘Chi neg holiin zaluud duralchihajee?’ geed helchihev. Ter zuur Oksanagiin tolgoipuu tataad avah shig sanagdav. Sandarsan hooloigoop

- ‘Ta yaj medej bgaan bee?’ Tsigaan emegtei zaltai tsarai gergan

-‘Bi medeh yumaa medii shvv’

-‘Tiimee bi tanii helseneer holiin zaluud duralchihsan. Ter mini barag bvteshgvi zuil.’

-‘Bi bvteej ugj bolono shvv.’ Gehed Oksana giin ineed n hvrch

-‘Yu? Ta yuu?’ geed basamjlangui ongoop xelsend Tsigaan emegtei tom har nvdeerei Oksanag shirten

 

-‘Bi chinii hairiig bvteej uguhgvi yumaa gehed terentei uulzuulj ugch chadna. Tegehiin tuld chi nadad yamar 1 erdenii zuil uguh heregtei. Bugj ch yumuu, yamar 1 vntei zuil. Hariud n bi chamd barih zuil yamar vntei bolohiig chi tusuulj bna uu?’

 Oksana giin setgeld itgel turj uguhgvi bailaa. Yaj gudamjinii tsigaand itgeh bile de. Urdi n tsigaanuudad yumaa tonuulj bsan bolhoop tedniig uzej chadhaa baisan bna. Oksana genet bossonoo.

-‘Bi yavlaa.’ geed tsaashaagaa alhav. Tsigaan emegtei araas opilj

-‘ Chi medeh bolnoo. Minii helsen vg vnen shvv. Nadad itgehgvi bna u? tegvel chinii nvvren deer tom yum garana harjaagaarai. Ter tsagt chi namaig guigaad irnee.’ gej xashgirav. Oksana ichsendei bolood barag guih shahuu holdov. Ter opoi gertee ireed tsigaan emegtei giin helsen vgnvvdiig bodoj suulaa. Neeren vnen helsen yum bolvuu. Teren deer ochood vzeh heregtei yum bolvuu. Bas yumiig yaj medehvee dee gej bodsonoo nvvree algadan

-‘Serege. Chi yuu bodood bgaan bee. 1 muu gudamjinii tsigaand itgeed.’ gesnee minii duralsaniig yaj medsiin bolo. Tegeed bvr hariin zaluud geed bodol bolov. Margaash ugluu bosoj tolind xarval nvvren deer garsan yum bhgvi bailaa. Soloitoi avgai gej amandaa vgleed surguuliruugaa garch odov. Surguuli deeree ireed hicheeliin zavsarlagaanaar ternii naiz Masha irj derged n suusnaa.

-‘Naad nvvren deer chin yuu gartsiin bee?’ geed nvdee tom bolgov. Oksana Yuu? geed tolind harval hatsar deer n tom ulaan zuil garchihsan bv. Ter zuur uchugduriin tsigaan emegtei giin helsen zuil tolgoid opj irev.

Hicheeldeeree barag togtoj yadan suuna. Hurdan tarahiin muruus bolood ashgvi 1 yum honh duugarlaa. Oksana angias bagshaasaa turuulen haalgaar garan har hurdaarai geriin zug guiv. Gertee ireed hamag yumaa ongichoj aav n tursun uduruur n belgelsen altan hosloliig olj avaad uchugduriin bsan gazarluugaa yaran yavav.  Ireed hoslol terend taalagdadgvi bsan bolhoop zuudeggvi bjee. Aajimdaa zagvariig n uurchiluh sanaatai bsan ch ternii bodoj bgaa zuiliin derged yuuch bish bailaa. Tsigaan emegteitei taarsan gazaraa irj tuuniig haij ehlev. Ternii barach haragdsangvi. Oksana amisgaagaa aria hiij darj -yasiin bolo? geed zamd guuh humuusiin dotoroos tsigaan emegteig haiv. Ajval ternii oipltsoo bahan tsigan avgai chuud zogsoj bv. Oksana teden deer ireed emegtei asuulaa. Tsaaduul ineelden sayal bsan daa gej shaagildav. Ashgvi tendees nuguu tsigaan emegtei irj haragdav. Oksana tvvnrvv guij chood amisgaagaa darj yadan

-‘ Tani helseneer yum bolson’ …. Gev tsigaan emegtei

-‘Aliv chi namaig dagaad yav.’ Oksana terniig dagaj alhangaa

-‘Ugluu boshod minii nvvren deer yuuch garaagvi bsan odor hicheel deer xatsar deer yum garchihsan tegeel ta vnheer eniig bvteene gej bodjeena uu?’

-‘Ene buteh yostoi zuil’ geed amandaa avglen alhav. Ted udalgvi 1 tsariin umnu irtsegeen dotogshoogoo opov. Ajval asariin dotop tald 1 shiree toiruulaad 3 shirheg sandal tavjee. Shireen deer 1 bumbulug shig zuil baiv. Tsigaan emegtei Oksanag sandald suuhiig urilaa. Ter ergelzehchgvi sandal deer suuj asariin dotophiig ajiglav. Tsigaan emegtei garaa ug gej tushaav. Ter garaa ergelzehch yumgui ugluu. Tsigaan emegtei 1 hutag gargaj ireed yah iihiin zuurgui huruuniih n undugiig zuschihev. Oksana

-‘ Aah…. Ta chini yajeena.’ geed sandarsan unguur tsigaan emegtei rvv hashgirav.

-‘ Zugeer suuj bai. Minii hii gesniig l hii. 1ntl shiided irsenees hoish’ gev. Ayagand tsusnaas n tasalj avaad hushugnii ard opchihov. Oksana yahaa medehgvi ‘eurn ireh hereggvi ch bj vv gesnee zaa yadiin  shuluudsan heregee. Ugasa l bi uuruu hvsee l ene iig hiij bga shdee. Bielsen bieleegvi vzeed aldah l heregtei’ geed shiidemgiigeer garaa boov. Ter zuur nuguu uruunuus tsigaan emegtei garch ireed kapmanaasaa 1 jijeg uutatai yum gargaj ereed zadalj Oksna giin tsusruu hiij zuurj garav.

- ‘Ohin mini chi odoo nude anaid yag ternii derged bgaa yum shig tusuul.’ Oksana nvdee anij  tusuuluj suulaa. Yuchung iin derged ternii gariig bariad suuj bna geed tusuuluv. Udalgvi

-‘Zaa bolnoo. Nude nee.’ geh duu garav. Tsigaan emegtei 1 shingen zuil gargaj irsenee Oksana giin 2 chihend turhej ugj teged 1 urel uguv. Oksana:

-‘Ene yuu vee?

-‘Ene chinii tsusiig shidet nuntagtai zuuraad iim zuil garch irjaagaa yumaa.

 -‘Eniig yaahuuu?

-‘Chi ter zaluutaigaa ene jilees heterhgvi hugtsaand uchirah bolno. Chi ih saihan ohin bolovch chamtai uulzaad shuud duralhgvin medeej. Tvvnd chi naadhaa yaaj iij bgaad nuntaglaad usand nairuulaad uulgah  heregtei. Tgeed ter chamd yag 10 honogiin hugtsaand soliopson yum shig durlah bolno.

-‘10 honog gejvv? vvrd bish yumuu?

-‘Vgvi ee, chi ter zaluutai uchirah tavilan bol bsan. Harin chinii ene huvi zayag ashiglaad  terend oiptoh bolomjiig ugsun ter vrel yag l 10 honog l vilchilene. Chi ter hugtsaag uurtuu ashigtaigaar ergvvleh n chamaas l shaltaalna. Uurdii hairiin jopiig bid odoohondoo medej chadaagvi l bgaa’ geed shunaltaigaar

-‘Zaa ohin mini amjilt husii. Odoo chi nadad uguh yostoi yum bgaa bhaa.’ Oksana

-‘Aan tiimee tiin’ geed karmanaasaa altan hosloloo gargaj ireed tsigaan emegteid uguv. Tsigaan emegtei hosloliign karmandaa hiij

-‘ 1 yum nemej helhed aavtaigaa zaaval evlereerei ter bas chamd mash ih hereg bolno.’ Oksana udalgvi asaraas garch yavav zamdaa kapmanadaa garaa hiij vreliig temterch setgel hangaluunaar

-‘Yuuchun hongop mini chi namaig huleej bgaarai. Bi udahgvi cham deeree ochnoo.’ geed ineemseglen bardam alhav. Gertee opj ireed urlee jijeg savand hiij saitar booj dald gazar nuuv. Opondoo opj hevtesnii daraa ter mash ih az jargaltai bailaa. Margaash ugluu n eejteigei hoolnii shireend suuj tsaigaa uungaa yum yariltsan suuna. Eej ni

-‘Aav chini uchugdur nadruu yarisan. Chamtai uulzamaar bna gej helvvlsen. Buudald n ochood uulzachaad ireech.’ Oksana duramjihnaar

-‘Zaa zaaa teheesdee’ gej amandaa vglev. Ter hicheeldee suuchaad uduriin aldad aaviinhaa buudalsan buudald irev. Haalgiig n togshvol 1 n zaluuhan asia emegtei ongoilgoj uguv.

- ‘Sainuu ohin mini. Yuu heregteiv?’ geed oposoop muuhan yariv. Oksana

-‘Noyon Luvcantai uulzah gej irlee’ yojtoi helev (oksana giin aav mongol )munuuh hvvhen –

-‘Xongop mini chamtai 1 huurhun ohin uulzahaar irlee.’ Tud udalgvi aav n tsaanaas n garaad irev. Ohinoo xaranguut

-‘Uu minii ohin irchee yuu. Opood ireech.

-‘Oo chinii ohin baisiin muu?’ gej hvvnen ineevhiilev. Oksana yuuch dugarlgvi uruund opj ireed zochidiin uruund opj buidan deer suuj huluun umnuh shireen deer taviad aav ruugaa xarj hvvhenrvv 1 xarj bsanaa

-‘Ta nadtai yuu yarih gesiin?’ gej toomjirgvigeer umnu baisan setgvvliig ergvvlen harav. Aav n

-‘Ohintoigoo uulzalgvi ih udsan bolhoop…’ Oksana aaviinhaa vgiig taslan

-‘ Ta namaig martachaagvi yumuu uu? yamar setgel hudulgum yum beee? hurdan yarih yum bval helchih bi zavgvi bna’ geed mushilzav. Aav n umnu suuj

-‘Minii ohinii hicheel nom sain bizdee?

-‘ Tiimee mash sain bgaa.’ dotopoo uuraa aria yadan barij bgaa Oksanagiin tolgoind tsigaan vzmerchiin helsen ‘aavtaigaa evlerh heregtei’ gej helsen vg l terniig barij bailaa. Uur ni hursende taraaj haychaad garad yavchihmaar bsan uuriiguu aria yadan taivshiruulj bailaa.

-‘Aavaaraa hiilgeh yum bna uu?’ geed aav n argadangvigeer ohinruugaa xarav. Oksana

-‘Zaaa baiz bayan aavtai hun yum bna. Bi terniigee say l medlee. Ingehed aria namaig gadaad suragchih yum bish biz ain?’ gej yojlogvi asuuv. Aav n

-‘Ohinoo haana bol haana suragana. Xaana gedgee xelchih’ gev. Genet ene bolomjiig ashiglah sanaa tog geed opood irev.

-‘Solongosd surmaar bna. Bas tend amdirah zardaliig ta daana bizdee. Bi tanias ih yum nehehgvi ee. Ene hvvhenees chin zardal baga.

-‘Chi chin yuu yaraid l bna daa.’

-‘Vneniig chin l helj bna aav mini. Aav gej helj bgaad bayarlaj yavaarai’ geed garj yavah zuur

-‘Bi neeh udalgvi yavmaar bn. Surguulia bi uuruu huutsuldunu. Mungu l ugchih. Uur yum alga daa. Sain ohinii dvr esgeed dolignood suuh husel alga. Yavlaa bye’ geed garaad yavchihav. Haalgaar garanguutaa ‘nowsh nowsh’ gej amandaa vgelseed oip havdi yum bsan bol ushgulchihmuur l bailaa. Gevch aria yadan uuraa barij alhana. Ter chigtee gertee irvel eej n irchihsen baiv.

-‘Uu minii ohin aavtaigaa uulzchihvuu?.’ Oksana:

-‘Nowsh chini ter muu hvvhentein bolgoj tavimaar l bailaa. Gadaadad surgana geheer n biee barilaa.’ Eej

- ‘Tiimvv?’ geed nvvrend gerel tsatsaraad yavchihlaa.

-‘Tiimee’

- ‘Tiim shvv gants ohinoo zund n hyah hvn bish’ gej amandaa vglene. Tegeed xaashaagaa yavah tulvulguutei bna? Oksana ogthonch ergelzeegvvgeer

-‘Solongos’.  Eej n gaihaj

-‘ 1 yavsan deeree America deer yum bishvv?’

-‘Solongosiin bolovcrol sain shdee. Magistariig l Americad hamgaalnaa. Odoo solongosd sursan ni heregtei.’ Eej n:

-‘Ene surguulia yahiin? bvhniig ehnees n ehleh heregtei shdee. Solongos helnii medleg heregtei shvv dee.’ gej sanaa zovongui hellee. Oksana:

-‘zugeerdee. Angli-r lekts unshidag gesen. End ta neeh sanaa zovood hereggvi. margaashnaas surguuilaa huutsuldii duu. Eej hool bna uu? Uuralchihsan chini ulsuchihluu. Ter 2 iig sain jijegrvvlj chadaagvi dee xaramsaj bna. Zaa yahav geed tesej bailaa.’

-‘Yahnav dee. Aaviin chin bjaagaan l ene shdee. Ternii l admiral.’ Oksana:

- ‘Amidral yumaa ald. Ter hvvhen n nasaaraa nadaas neeh egch bishee. Aav galzuurchihsan bh aa.’ geed setgel undur opondoo oplooo. Margaash ugluu ert bosoj surguulid zuuchildag company ruu yavlaa. Surguulid ni ihenh sain surguuliudiin elselt duuschihsan bailaa. Hicheel hediin ehelchihsen bolhoop araggvi bailaa. Oksana gutarchihsan amtin gertei opj irlee. Eej:

-‘Zaa yasan be? surguuli chini butevuu?’ Oksana duramjihnaar

-‘Bvtsengvi ee. Balai yum. Odoo yanaa. Tamarch hamaagvid n opchidiinmvv’ gej xoshuga unjuulav. Eej n:

-‘Sanaa zovoh hereg yuu bsiin. Tegej bdag arga ni oldoh blgvi dee. Minii ohin ulsuj bna uu? Hooloo id.’ gej ohinoo argadav. Margaash Oksana surguuli deeree irhed ternii naiz Masha shuree derelchihsen sanaa aldaad suugaad bv. Oksana:

-‘Chi chini yachvaa dandaa sergeg bdag hvniig iim bhiig harhaar yamar conin bdin be. Mungutei bsan bol soliltsoogoop yavhiimsan.

-‘Yuun soliltsoo vee?’ Masha undiij ireed shanaagaa tulan

-‘Solongosiin seoul iin ih surguuli ruu 3 oyutan soliltsoogoop yavuulna genee. Tulburiig n taliin uuruu taliig n tetgelgeer surguulaas ugnu genee.’ Gehed Oksana bayarlsandaa bolood egeetei l opilchihsongvi.  Genet zochsin yum shig bosoj ireed

-‘Tegeed tulbur n hed yum bolo. Yaj yavhiin bolo?’ geed ursgaj garav. Masha zalhuurangui

-‘Bi yaj meddin bee. Ter surgaltiin alba ruu opj asuuhgui yuu. Chi bayan bizdee yavj asuuh gui yuu.’ Oksana:

-‘ 2 uulaa ochij asuuy. Aliv bos’ geed Mashag daguulan angias yaran garav. Masha ternii araas dagaj yavangaa

-‘Chi yasan hurdan yavdiin bee. Yuundaa yarsiin bee. Chi  neere mungutei bolsiin mu?’

-‘Tiimee. Bi aavtaigaa evlersen. Tegeed namaig gadaadad surgah mungu ugnu gesen.’

- ‘WOW vnheer vv? chinii aav chini… burhan mini vnen gejvv?’ duu aldav. Oksana:

-‘Aria xotsopchoogvi baigaa daa’ geed sanaa n ih zovj balaa. Tod udalgvi surgaltiin alba ruu opj lavltal ashgvi 1 oyutan burtgvlsen bv. Oksana burtgelee hilgecheed aav ruugaa utsaar yarij mungu yaraltai yavuulah tuhai yariltsav. Aav n ch tudulgvi shiljvvlchiv. Oksana bank opj aaviinhaa yavuulsan mungiig avchaad ergej surguuli deeree irj  tulburuu tushaaj yadah yumgui ajilaa amjuulchihav.  Ternii ajil gaihaltai yum shig l hurdan butej bailaa. Ter ih l bayar huurtei amtin gertei irj eejiigee teverch avch vnseed ih l saihan aashtai bailaa. Eej n

-‘Zaa tegeed yasan bee?’ Oksana bayartaigaar

-‘ Yasan geech. Unuudur surguuli deer ochson chini seoul iin ih surguulid 3 oyutan soliltsoogoop yavuulana gesen. Tulburiig n taliig uuruus n taliig n surguulais gargana geed bi buun bayar aavruu utsaar yariad, aavch udalgvi shiljvvlchihsen. Teed gyls l buteechihlee. Bi  oipdoo ih aztai bna shvv.’ Eej n:

-‘Helee bizdee. Surguuli butenee gej’ Oksana:

-‘Eejiigee l ih sanah bhdaa’ gej sanaa aldav.

-‘Minii ohin tom boljee. Sain suraltsah heregtei shvv minii ohin.’ Vnendee oksanagiin uur zopilogtoi bgaag n gadarlahchgvi blaa. Utas duugarch avval Masha bailaa.

-‘Oksana garaad ireech. 2 uulaa club-d opii. Yavhaas chin umunu sain nargij avii.’  gej helhed

- ‘Odoo gyls ochloo’ geed urailgahnaar zuvshuruv. Ter ug n club bar aar heseh sonirhol n shaldaa n buutal buuchihsan baisan ch setgel undur bgaa bolhoop Masha naiztaigaa niilj zad narighaar bshiidev.

Ene ved korea seoul city –d

Udur buriin zurag avalt urdiin adilaar l vrgejilj blaa. Shine tsomogiin ajil hajuugaar n kino nii zurag avalt geed unuu l ih ajil n undarsaar l. Ene baidal udaan vrgejilsen bolohoop dasjee. Zurag avaltiin zavsarlagaanaar saravchinii dop nvdee aniad taivanaar hevtej bgaa zaluug genet hen 1 murnuus n bariad avav. Tsochsondoo bolood nvdee neegeed hartal Jeajoong bailaa.

-‘Irchihsen uu axaa. Ta hezee irevee?’

-‘Sayhan’  Yuchun nvdeerei yamar 1 yum iren.

-‘Ingehed Junsu yasiin be? tanitai hamt Irene gesen.

-‘ Junsu giin ajil aria l amjaagvi bgaa. Hvleej bgaad hamt irii gej bodson ch teselgvi gantsaaraa garaad irlee. Zaa tegeed leader actor oop yuu bna daa? Ih yadarch bna uu Chunee?

-‘Yadarh n gaigvi bna aa. Durdee 1 sain opj uguhgvi bna. Yadiin bile de. Say yasan geech. Nairuulagchid baga zereg zemlvvllee. Namaig durlaj vzeegvi yumuu geel shuumjillee.’ JJ:

-‘Chi biden dundaa durlaliin tvvh hamgiin ihtei n chi shvv dee.’ Yuchun:

-‘Ter buhen jinhen hair bish bsan yum blgvi dee. Eur nadad medeh yum alga. Het haluun bolohoop tegej baij ch magadgvi. 10 sar duhuj bgaa ch end haluun heveerei l bhiin maa.’ gej buhimdanguigeer sanaa aldav. Tud udalgvi tuslah emegtei  yarsaar guij irev.

-‘Nairuulagch zurgandaa op gej bna.’ Chunei bosoj zuragiin talbairuu alhaj ochiv. Nairuulagch

-‘Za ehelhvv dee. Odoo joohon amarchihsan gaigvi bhaa. Hicheegerei’ gev. Yuchun-iin zurag avalt emegteigee tevereed uilah hvnd hesegiin zurag bv. Nairuulagch “action” gej opilov. Yuchung hamtragch emegteinhee muruur teverch

-‘ bitii yavaach’ geed biedei naan teverch avaad nulimas gargahiig opoldov. Gevch garsangvi. Nairuulagch

-‘dahiad Yuchun. Odoo yag uilna shvv’ geed dotopoo bodoj hamag anhaarlaa tuvlurvvleed hiisen uildelee davtav. Ashgvi nulimas n nvdeer dvvreed irev. Ter vnheer hicheej ee. Nairuulagch

 –‘za sain bna. Eniig l heleed bsn shvv dee. Bi chinii ene baidald yamar durtai geech.’ gesnee     -‘Uu Jeajoong irchihsiinmvv. Anzaarsangvi.’  Jeajoong:

-‘Sain bna uu axaa?’ gej nairuulagchatai mendelev. Zurag avalt urgejilj Yuchun hed heden dubli  zurag amjiltatai avhuulav. Ter zuur Jeajoong sandal deer suuj, us uuj bakcer idej tuhlangvi, baidaliig ajiglan suuna. Tegseer baital tsag ch hurdan ungurch. Nar jargaj opoi boloh tiisheegee handav.

Сонирхолтой болж байна шүү. Надаа нэг ийм юм үзэгдэг, ховсддог Циган тааралдахгүй юм байхдаа кк

Нэг хариулт to “[Зохиомж] Хайрын эрэлд 2-р хэсэг”

  1. herounun 2011/09/19 at 12:13 AM #

    waahhh chua chua kkk

Хариу үлдээх

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Өөрчлөх )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Өөрчлөх )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Өөрчлөх )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Өөрчлөх )

Connecting to %s

%d bloggers like this: